Pohjois-Karjalan   historiallisen   yhdistyksen   vuosi   2021   kietoutuu   viihteen   ja  viihtymisen   ympärille. Avointen luentotilaisuuksien lisäksi suunnitteilla on vuosikirja  aiheesta. Muistitietokeruussa   keskitytään   Joensuun   ja   muiden   Pohjois-Karjalan  kuntien   ravintolaelämään. Keräämme muistoja maakunnan ravintoloissa, baareissa ja yöbaareissa vietetystä ilta- ja yöelämästä. Kirjoita nimellä tai nimimerkillä muistojasi ja kokemuksiasi maakunnan baareista ja tanssiravintoloista. Kerro   mitä   aikakautta   kirjoituksesi   käsittelee   ja   mille   paikkakunnalle   se   sijoittuuVoit   kirjoittaa ravintolan asiakkaan, työntekijän tai esiintyjän näkökulmasta. Kirjoituksen tyylilaji on vapaa. Toivotamme tervetulleiksi kaikenlaiset sekä kaiken pituiset tekstit.

Kirjoituksessasi voit käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

* Millaisia olivat ikimuistoiset kohtaamiset, hauskimmat illat tai parhaimmat keskustelut? * Muistatko erikoisia tilanteita, hauskoja sattumuksia tai erityisiä juhlahetkiä? Aina illat eivät suju: tapahtuiko jotain, mistä et yleensä puhu?
* Missä ravintoloissa kävit? Missä aloittelit iltaa ja missä viihdyit pikkutunneille? Missä vietettiin iltaa kaveriporukalla? Mistä etsittiin seuraa? Mihin mentiin ohjelman vuoksi?
* Missä baari sijaitsi? Mitä baaria tai baarin paikkaa erityisesti olet jäänyt kaipaamaan? * * Miten baari vaikutti ympäristöönsä? Millainen oli ravintoloiden sisustus, tunnelma ja aistimaailma?
* Millaista musiikkia niissä soitettiin? Mitä ohjelmaa ravintolassa järjestettiin ja keitä siellä esiintyi? Minkälaisia kokemuksia keikoilta on jäänyt mieleen?
* Miten   ravintoloissa   pukeuduttiin?   Onko   mieleesi   jäänyt   persoonallisia asiakkaita,   portsareita, tarjoilijoita tai baarimestareita?

Jos haluat luovuttaa valokuvia ravintolaelämästä, rakennuksista, tikkuaskeista ym. mainostuotteista tai julisteista, ota yhteyttä [email protected].

Yhdistys   hyödyntää   keruuaineistoa   tulevassa   vuosikirjassaan.   Tämän   jälkeen  haastatteluaineisto arkistoidaan kulttuuriperintöä tallentavaan arkistoon yleisen edun mukaisesti käytettäväksi tieteellisessä ja historiallisessa tutkimuksessa. Se on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä arkiston käyttösääntöjen ja hyvän tavan mukaisesti.

Lähetä kirjoituksesi 31.3.2021 mennessä vastauslomakkeella (https://webropol.com/s/ravintolamuistot), sähköpostitse osoitteeseen
​[email protected] tai kirjepostilla Alina Kuusisto/Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, PL 111, 80101 Joensuu.  Vastatessasi sähköpostilla tai postitse, suostumus kirjoitusten käyttöön ja arkistointiin annetaan oheisella lomakkeella, jonka voi tulostaa tai pyytää Alina Kuusistoa lähettämään sen postitse/sähköpostilla. Keruuseen osallistuneiden kesken arvomme ravintolalahjakortin.  

Lisätietoja: Alina Kuusisto ([email protected]), Jenni Merovuo ([email protected]) ja Sanna Joska ([email protected]) 

​Lupa aineiston käyttöön ja arkistointiin
 
Lähettämällä lomakkeen annan luvan aineiston käyttöön hankkeessa. Vakuutan, että minulla on oikeus ja/tai lupa lähettämäni aineiston luovuttamiseen. Olen tietoinen, että hankkeen toteuttava organisaatio tulee säilyttämään aineistoni hankkeen ajan. Aineistoani ja sen tietoja saa käyttää ja julkaista hankkeen toimesta.
 
 
Hankkeen päätyttyä
 
_____ Hankkeen toteuttava organisaatio saa säilyttää aineiston.
_____ Aineiston saa luovuttaa ja arkistoida kulttuuriperintöä tallentavaan arkistoon, jossa            se on vapaasti käytettävissä lain sallimissa rajoissa ja hyvän tavan mukaisesti.
_____ Aineistoa ei saa säilyttää ja arkistoida.
 
 
Ohje: Luvan voi antaa joko hankkeen toteuttavalle organisaatiolle aineiston säilyttämiseen tai aineiston luovuttamiseen   ja   arkistoimiseen   kulttuuriperintöä  tallentavaan   arkistoon.   Luvan   voi   antaa   myös molempiin, jolloin aineisto säilyy kahdessa paikassa, tai kieltää säilyttämisen kokonaan. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys noudattaa aineiston käytössä hyvää tieteellistä tapaa.
 
 
Annan edellä mainitut luvat (valitse toinen vaihtoehdoista):
____ Nimelläni. Lisää etunimi ja sukunimi: __________________________________________
____ Nimimerkillä. Lisää nimimerkki: _____________________________________________
 
Taustatiedot
Taustatietojen antaminen on vapaaehtoista. Taustatiedot ovat tärkeitä aineistojen käytölle. Antamasi taustatiedot yhdistetään lähettämääsi aineistoon. Ne luovutetaan kulttuuriperintöä tallentavalle arkistolle, jos olet antanut luvan aineiston luovuttamiseen ja arkistoimiseen.
 
Sukupuoli _____________________________________
Syntymäaika __________________________________ 
Ammatti ______________________________________

Yhteystiedot
 
Yhteystietojen antaminen on vapaaehtoista. Yhteystietosi tallennetaan aineiston mukana kulttuuriperintöä tallentavaan arkistoon, jolla on tietosuojalainsäädännön mukainen oikeus   käsitellä henkilötietoja   yleisen   edun   mukaisessa   arkistointitarkoituksessa, jos olet antanut luvan aineiston luovuttamiseen ja arkistoimiseen. Aineiston tietoja saa käyttää, säilyttää ja julkaista kyseisen arkistoon tehtävien täyttämiseksi lain sallimissa rajoissa ja hyvän tavan mukaisesti. Arkisto tulee käyttämään vastaajien yhteystietoja tulevia yhteydenottoja ja arkistointitarkoituksia varten. Yhteystietoja pyydetään hankkeen   jälkeisiä, esimerkiksi mahdollisia tutkimustarkoituksia ja tekijänoikeuteen liittyviä lupatiedusteluja varten, sillä aineiston julkaiseminen tai käyttö esityksissä on mahdollista vain tekijän luvalla. Mikäli lähettämäsi aineisto arkistoidaan vain nimimerkillä, aineistoa on mahdollista siteerata, mutta ei julkaista kokonaan.
 
Etunimi ________________________________________________________
Sukunimi _______________________________________________________
Sähköposti ______________________________________________________
Katuosoite ______________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka _________________________________________
Puhelin _________________________________________________________
 
Halutessasi osallistua ravintolalahjakortin arvontaan, lisää yhteystietosi tähän
 
Nimi ____________________________________________________________
Sähköposti/puhelinnumero __________________________________________
 
Näitä yhteystietoja käytetään vain arvonnassa.
 

 
 
 

FT Jarkko Koukkunen
 
Suomen sotahistoriaan liittyvien kohteiden kiinnostavuutta on viime aikoina pyritty lisäämään monenlaisin keinoin. Keskustelua on virinnyt runsaasti muun muassa Ilomantsin sotatien tapauksen ympärillä. Erityisesti kysymys menneisyyden taistelukenttien maiseman palauttamisesta sodanaikaiseen asuunsa on monitahoinen aihe, joka jakaa mielipiteitä nyt ja tulevaisuudessa.
 
Matkailu sotahistoriallisesti merkittäviin kohteisiin on ollut maailmanlaajuisesti kasvussa viime vuosina. Monet sotahistoriasta kiinnostuneet tahtovat vierailla kohteissa, joihin ovat tutustuneet kirjallisuuden, dokumenttien tai populaarikulttuurin parissa. Usein näihin paikkoihin liittyvät tapahtumat ovat synkkiä ja sisältävät runsaasti muistoja inhimillisestä kärsimyksestä, joten niiden esittely vaatii hienotunteisuutta ja kunnioitusta. Usein sotahistorialliset kohteet ja niiden esittäminen vierailijoille aiheuttaa keskustelua esitystavan oikeutuksesta. Hieman kärjistäen voidaan todeta, että joidenkin mielestä sotatapahtumien esiin tuominen taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi on moraalitonta menneisyyden kärsimyksillä rahastamisesta, kun taas vastapuoli näkee tilanteen ennen kaikkea historiatietoisuuden lisäämisenä ja menneisyyden kunnioittamisena.
 
Erilaisia sotahistoriallisia kohteita on maailmassa valtava määrä. Osa on jo kauan sitten suuren yleisön unohtamia ja osassa, kuten Normandian maihinnousupaikoilla, vierailee vuosittain suuri määrä turisteja. Myös sotahistoriallisten maasto- ja rakennuskohteiden entisöinnissä sekä niiden maiseman palauttamisen tasossa sodanaikaiseen asuunsa on suurta vaihtelua. Yhteistä tunnetuimmille kohteille lienee kuitenkin se, että niissä on jäljellä verrattain runsaasti nähtävää ja koettavaa. Harvat omistautuneetkaan asianharrastajat tahtovat matkustaa kohteeseen, jossa ei ole säilynyt mitään sen historiallisesta menneisyydestä.
 
Suomessa sotahistoriallisten kohteiden maisemanmuokkausta on toteutettu verrattain hillitysti ja usein käytännön pakosta. Suurimmaksi osaksi ennallistamistöitä on tehty toisen maailmansodan taistelupaikoille, koska sodilla on iso merkitys suomalaisten kansallistunteelle ja koska esimerkiksi Ruotsin vallan aikaisten sotien taisteluiden jäljet ovat kadonneet niin kansalaisten muistoista kuin maastostakin. Suurin osa merkittävimmistä toisen maailmansodan taistelupaikoista sijaitsee Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla tai itärajan syrjäseuduilla, jossa luonto on kahdeksan vuosikymmenen kuluessa ottanut vallan, mikäli kohteiden ylläpidosta ei ole huolehdittu.
 
Jos Suomen itäisten rajaseutujen keskeisille taistelupaikoille suuntautuvaa matkailua aiotaan kehittää, on taistelupaikkojen entisöintiin kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi umpeen kasvaneiden taisteluhautojen vähintäänkin osittainen korjaaminen sotien aikaiseen kuntoonsa ja sotatapahtumista kertovien infotaulujen päivittäminen ovat helpohkoja keinoja lisätä alueen kiinnostavuutta matkailijoiden keskuudessa.
 
Laajamittaisemmat maastonmuokkaukset, kuten puuston karsiminen ja poistaminen, ovat herättäneet keskustelua puolesta ja vastaan. Tällaisten toimien suorittaminen vaatii pohdintaa niiden tarpeellisuudesta, ympäristövaikutuksista ja rajaamisesta. Työ olisi pyrittävä suorittamaan riittävän rajoitetusti, jotta ympäristöä ei turhaan tuhota, mutta kuitenkin niin että maisemallistamispyrkimykset tuottavat riittävästi lisäarvoa. Nämä toimenpiteet ovat tiettyyn rajaan asti perusteltuja, sillä keskimääräisen modernin ihmisen kiinnostuksen herättäminen vaatii tietynlaista historian elävöittämistä. Tämä voidaan havaita esimerkiksi erilaisista historiadokumenteista, jotka usein muistuttavat enemmän elokuvia kuin perinteisiä dokumentteja. Aika muuttuu ja historiatiedon jakamisessakin on pyrittävä muuttumaan sen mukana tai kärsittävä seurauksista. Suomen rajaseutujen suurten metsäalueiden puusto tuskin kärsii merkittävästi rajoitetuista maastonmuokkaustöistä, mutta taistelutapahtumien tunnettavuudelle niillä voi olla suuri merkitys.
 
Historiatietoisuuden lisääminen niin sotahistoriasta kuin muistakin aihepiireistä on positiivinen asia. Erityisesti sotahistoriaan liittyvän inhimillisen kärsimyksen ja tuhon käsittely on kuitenkin usein monimutkaista niin tieteessä kuin populaarikulttuurissa. Sotahistoriallinen matkailu ei ole tästä poikkeus. Suomessa sotahistoriallisten kohteiden entisöinnissä on pyritty verrattain hillittyyn ja arvokkaaseen toteutukseen, vaikka jotkut toimenpiteet ovat herättäneet keskustelua. Toivottavasti tästä ei poiketa myöskään tulevaisuudessa. On tärkeää muistaa, ettei sodan tule koskaan olla showbisnestä.

Jarkko Koukkunen väitteli syksyllä 2020 talvisodan poltetun maan taktiikasta. Linkki väitöskirjaan löytyy tästä: 
​
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/8392