myytti idän ja lännen välisestä rajasta

Matias Akiala, 2. vuosikurssin historian opiskelija

“Rajoja ja rakkautta” on kulunut, joskin tunnettu fraasi, jota vanhemmat hokevat lapsilleen siinä missä poliitikot äänestäjilleen. En ole poliitikko enkä vanhempi, vaan 2. vuosikurssin historian opiskelija, jolle rajat merkitsevät fyysisten valtiorajojen lisäksi kuvitteellisia ja keinotekoisesti luotuja rajoja. Ja juuri siitähän idän ja lännen välisessä rajanvedossa on kyse. Tässä kirjoituksessa kyseenalaistan idän ja lännen välisen rajan todellisen olemassaolon. 
 
Aloitetaan käsittelemään itse ongelmaa, eli poliitikkojen julkilausumia, joita medialukutaidottomat kansalaiset mielellään kopioivat omiksi ajatusmalleikseen. Yksi hyvä esimerkki käsittelee Viron silloisen pääministerin Taavi Roivaksen lausuntoa Brexitistä, jossa EU-eron sijaan korostetaan läntisen maailman yhtenäisyyttä ja Britannian osuutta osana sitä (Cavegn, 2016). Idän ja lännen välinen raja piirretään siis tässäkin lausunnossa ulkopolitiikka edellä.
​

Kulkeeko tässä sinun mielestäsi idän ja lännen välinen raja? Kuva otettu Viron puolelta Narvajoelta. Kuva: Matias Akiala

Rautaesirippua ei siis ole järkevää asettaa Iso-Britannian ja Euroopan Unionin välille, ei retorisesti saatikka fyysisesti. Toisin oli vielä 35 vuotta sitten, jolloin idän ja lännen välinen raja kulki tarkoin turvallistettua rautaesirippua pitkin sulkien itäiset sosialistimaat läntisen maailman ulkopuolelle. Siinä missä Berliinin muuri sortui, siirtyi retoriikka idän ja lännen rajasta ihmismielessä kohti itää.
 
Mistä koko rajanvedossa sitten oikein on kyse? Kyse on rajoitetusta rakkaudesta, jossa raja piirretään sinne, minne käsitettä sivilisaatiosta ei haluta ulottaa. Rajatutkijoiden lentävä lause “bordering, ordering, othering” kuvastaa kolmella sanalla sitä, mistä idän ja lännen välisessä rajavedossa on kyse, tunteisiin perustuvasta ulossulkemisesta.
 
Historiassa idän ja lännen välistä rajaa ovat piirtäneet läntisten imperiumien ja sittemmin kansallisvaltioiden lisäksi myös Venäjän imperiumi. Siinä missä 1800-luvulla läntiset imperiumit piirsivät itärajansa Venäjän imperiumin länsirajoille, piti Venäjä itseään sivistysmaana, jonka harteille oli langennut kristillisten uskonveljien pelastaminen milloin miltäkin uhalta. Iso-Britanniasta katsottuna idän ja lännen välinen raja kulki maaorjuudessa, mutta Venäjältä katsottuna ortodoksisessa uskossa. (Kivelson & Suny, 2016.)
 
Idän ja lännen välinen raja merkitsi ja merkitsee edelleen siis kuvitteellista sivilisaatioiden välistä rajaa. Kornia eikö totta, mutta luulitko sivilisaation löytyvän rajan läntiseltä puolelta? Tuskinpa tsaari Aleksanteri II:lle länsi merkitsi sivilisaatiota, kun Venäjän imperiumin laajentumista länteen perusteltiin Kaukasian ja Balkanin ortodoksisten uskonveljien pelastamisella Ottomaanien valtakunnalta, josta Venäjä loi viholliskuvia barbaarisena imperiumina. Niin ikään sivilisoivan mission innoittamana Nikolai II päätti siirtää idän ja lännen välisen rajan Venäjän ja Japanin välille aloittaessaan Japanin sodan vuonna 1905 (Kivelson & Suny, 2016.)
 
Asetettiin idän ja lännen välinen raja minne tahansa, ei siitä ole koskaan ihmiskunnalle mitään hyvää seurannut. Idän ja lännen rajan merkitys sivilisaatioiden rajana on historiassa johtanut sotien oikeuttamisen lisäksi jopa suoranaisiin kansanmurhiin. Darwinin teoria luonnonvalinnasta, jossa edistyneemmällä ja kyvykkäämmällä sivilisaatiolla on luontainen oikeus syrjäyttää heikompana nähty sivilisaatio, innoitti Hitleriä toteuttamaan holokaustin (History.Com Editors., 2018). Idän ja lännen välinen raja piirrettiin sinne, missä Natsi-Saksan itäraja kulki. 
 
Palataan ajassa nykypäivään mutta pysytään kuitenkin Euroopassa. Matkatessani Euraasia-tunnelissa halki Bosporinsalmen olin sortua ajatukseen idän vaihtumisesta länteen, Euroopan vaihtumisesta Aasiaan. Vaikka luonnolliset rajat ajavatkin asemansa jakamalla maantieteelliset alueet toisistaan, ei niillä ole mitään tekemistä konstruktuoidun todellisuuden kanssa. 
 

Idän ja lännen maantieteellinen raja kulkee Bosporinsalmea pitkin jakaen Istanbulin Euroopan ja Aasian puolelle. Kuva: Matias Akiala
​

Osa konstruoitua todellisuutta on idän ja lännen välisen rajan luominen jonkin liittouman, kuten Naton tai EU:n ulkorajoille. Skeptisenä poliittiseen signalointiin onkin syytä kysyä, kulkeeko idän ja lännen välinen raja Turkin ja Syyrian rajaa vasten, vai kulkeeko kuvitteellinen raja Turkin ja Bulgarian rajaa pitkin sulkien EU:n ulkopuolisen Nato-valtion pois? Edellä mainitut esimerkit ovat kompakysymyksiä, sillä oikeaa vastausta idän ja lännen välisestä rajasta ei tulla koskaan löytämään. Mikäli rajaa haluaa kuitenkin etsimällä etsiä, kannattaa “poliittisten totuuksien” sijaan tutustua geologiaan ja mannerlaattojen liikkeisiin, sillä muunlaiset kuin luonnolliset ja fyysiset rajat ovat vain konstruoitua todellisuutta, kansankielellä oman mielikuvituksen käsittämistä totuutena.
 
Tästä syystä idän ja lännen välisen rajan löytäminen ei edellytä ekskursiota Niiralaan sen enempää kuin Checkpoint Charlieen. Sen sijaan idän ja lännen välisen rajan löytää itse kukin peilin edestä. Vaviskoon sen edessä illuusion mannerlaatta, myytti idän ja lännen välisestä rajasta.

 
Lähteet ja kirjallisuus
 
Kivelson VA., & Suny, RG. (2016). Russia’s Empires. New York: Oxford University Press.

Cavegn, D., editor (2016, June 28). Roivas: EU-NATO cooperation and Western unity even more important now. ERR.https://news.err.ee/118429/roivas-eu-nato-cooperation-and-western-unity-even-more-important-now
​
History.Com Editors. (2018). Social Darwinism. https://www.history.com/topics/early-20th-century-us/social-darwinism