Vuosikirjat & muut julkaisut
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on julkaissut vuosikirjaa vuodesta 1992 lähtien. Kirjat sisältävät teemaansa eri tavoin käsitteleviä asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Yhdistys julkaisee myös ei-vertaisarvioitua Pohjois-Karjalaan, historiaan ja menneisyyteen liittyvää kirjallisuutta monipuolisesti.
Yhdistyksen tavoitteena on laadukas kustannustoiminta, jossa yhdistyvät viimeaikaisin tieto sekä ihmisläheinen ilmaisu. Julkaisut on suunnattu kaikille historiasta ja Karjalasta kiinnostuneille. Vuosikirjan toimittamisessa noudatamme vertaisarviointimenettelyä, mikä tarkoittaa käsikirjoitusten ennakkoarviointia laadun varmistamiseksi. Tämä prosessi on vakiintunut tapa käydä tieteellistä keskustelua. Kutsumme kaksi toimituksen ulkopuolista ja riippumatonta asiantuntijaa arvioimaan kunkin artikkelin ja antamaan julkaisuehdotuksen. Arvio välitetään myös kirjoittajalle, joka saa arvokasta palautetta työstään, toimittajat saavat tukea toimituspäätöksille. Arviointi suoritetaan avoimesti eli kirjoittaja ja arvioija tietävät toistensa henkilöllisyyden.
Vertaisarvioija tarkastelee aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta sekä tutkimusasetelman ja tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arvio suhteutetaan aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla. Tukena käytetään esimerkiksi kysymyksiä: 1) Esitelläänkö tutkimuskysymys, aineisto ja menetelmät ymmärrettävästi ja riittävällä tarkkuudella? 2) Onko aiheen ja aineiston tuntemus riittävää ja hyödynnetäänkö sitä luotettavasti? 3) Muodostavatko tutkimuskysymykset, menetelmät ja aineistot riittävän tasapainoisen kokonaisuuden? 4) Tekeekö kirjoittaja tekstissään sen mitä lupaa? Mitä uutta tietoa artikkeli tarjoaa? 5) Onko kuvitus riittävän selkeää ja yhteydessä tekstiin? 6) Sopiiko käsikirjoitus PKHY:n vuosikirjaan eli tarjoaako se kiinnostavaa luettavaa sekä tieteenalaan perehtyneille että suurelle yleisölle?
Kaikki arvioitavaksi annetut käsikirjoitukset ovat luottamuksellista aineistoa eikä niitä saa antaa eteenpäin. Yhdistys arkistoi arviot ja säilyttää prosessiin liittyvät tiedot vähintään viiden vuoden ajan tietosuoja-asetusta noudattaen. Lisätietoja tietosuojasta voi pyytää kunkin vuosikirjan toimittajilta tai yhdistyksen puheenjohtajalta.
Vuonna 2022 Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) myönsi vuosikirjasarjalle vertaisarviointitunnuksen merkittäväksi osoituksena tieteellisestä ennakkoarvioinnista. PKHY sitoutuu noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ohjeita. Lisää vertaisarvioinnista TSV ja Suomen tiedekustantajien liitto.
Yhdistyksen tavoitteena on laadukas kustannustoiminta, jossa yhdistyvät viimeaikaisin tieto sekä ihmisläheinen ilmaisu. Julkaisut on suunnattu kaikille historiasta ja Karjalasta kiinnostuneille. Vuosikirjan toimittamisessa noudatamme vertaisarviointimenettelyä, mikä tarkoittaa käsikirjoitusten ennakkoarviointia laadun varmistamiseksi. Tämä prosessi on vakiintunut tapa käydä tieteellistä keskustelua. Kutsumme kaksi toimituksen ulkopuolista ja riippumatonta asiantuntijaa arvioimaan kunkin artikkelin ja antamaan julkaisuehdotuksen. Arvio välitetään myös kirjoittajalle, joka saa arvokasta palautetta työstään, toimittajat saavat tukea toimituspäätöksille. Arviointi suoritetaan avoimesti eli kirjoittaja ja arvioija tietävät toistensa henkilöllisyyden.
Vertaisarvioija tarkastelee aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta sekä tutkimusasetelman ja tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arvio suhteutetaan aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla. Tukena käytetään esimerkiksi kysymyksiä: 1) Esitelläänkö tutkimuskysymys, aineisto ja menetelmät ymmärrettävästi ja riittävällä tarkkuudella? 2) Onko aiheen ja aineiston tuntemus riittävää ja hyödynnetäänkö sitä luotettavasti? 3) Muodostavatko tutkimuskysymykset, menetelmät ja aineistot riittävän tasapainoisen kokonaisuuden? 4) Tekeekö kirjoittaja tekstissään sen mitä lupaa? Mitä uutta tietoa artikkeli tarjoaa? 5) Onko kuvitus riittävän selkeää ja yhteydessä tekstiin? 6) Sopiiko käsikirjoitus PKHY:n vuosikirjaan eli tarjoaako se kiinnostavaa luettavaa sekä tieteenalaan perehtyneille että suurelle yleisölle?
Kaikki arvioitavaksi annetut käsikirjoitukset ovat luottamuksellista aineistoa eikä niitä saa antaa eteenpäin. Yhdistys arkistoi arviot ja säilyttää prosessiin liittyvät tiedot vähintään viiden vuoden ajan tietosuoja-asetusta noudattaen. Lisätietoja tietosuojasta voi pyytää kunkin vuosikirjan toimittajilta tai yhdistyksen puheenjohtajalta.
Vuonna 2022 Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) myönsi vuosikirjasarjalle vertaisarviointitunnuksen merkittäväksi osoituksena tieteellisestä ennakkoarvioinnista. PKHY sitoutuu noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ohjeita. Lisää vertaisarvioinnista TSV ja Suomen tiedekustantajien liitto.
JOENSUUN LUMOVOIMAPohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen digitaalisen julkaisemisen pilotti on nyt ulkona.
Yhdistys kokeilee digitaalista julkaisemista julkaisemalla Itä-Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitoksen Monimenetelmällinen tutkimus käytännössä opintojakson toteuttaman Joensuun keskustan lumovoimaa esittelevän ja arvioivan tutkimusraportin. Opintojakso toteutettiin yhteistyössä Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Virran ja Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen kanssa. |
|
| |||
Toim. Alina Kuusisto, Sanna Joska, Jenni Merovuo
Baarikierros. Pohjoiskarjalaista ravintolahistoriaa.
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2022, 184 s.
Baarikierros kuljettaa lukijoita ravintoloissa kaupungista maaseudulle, lähiöpubeista seurapiirien sydämeen ja 1600-luvulta 2000-luvulle. Kirja kuvaa pohjoiskarjalaisen ravintolaelämän muutosta ja sen omintakeisia mutta silti vahvasti aikaansa liittyviä ilmiöitä. Samalla se peilaa suomalaista ravintolakenttää ja yhteiskunnan modernisoitumista. Sukupuolten välinen tasa-arvoistuminen, tapakulttuurin normien keveneminen, alkoholipoliittisen säätelyn purkaminen, kaupungistuminen ja markkinatalouden nousu ovat esimerkkejä ravintolaelämään vaikuttaneista kehityskuluista. Kirjan kahdeksaa artikkelia ja tietolaatikoita täydentää runsas kuvitus.
Baarikierros. Pohjoiskarjalaista ravintolahistoriaa.
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2022, 184 s.
Baarikierros kuljettaa lukijoita ravintoloissa kaupungista maaseudulle, lähiöpubeista seurapiirien sydämeen ja 1600-luvulta 2000-luvulle. Kirja kuvaa pohjoiskarjalaisen ravintolaelämän muutosta ja sen omintakeisia mutta silti vahvasti aikaansa liittyviä ilmiöitä. Samalla se peilaa suomalaista ravintolakenttää ja yhteiskunnan modernisoitumista. Sukupuolten välinen tasa-arvoistuminen, tapakulttuurin normien keveneminen, alkoholipoliittisen säätelyn purkaminen, kaupungistuminen ja markkinatalouden nousu ovat esimerkkejä ravintolaelämään vaikuttaneista kehityskuluista. Kirjan kahdeksaa artikkelia ja tietolaatikoita täydentää runsas kuvitus.
Kirja hinta on 15,00 e (jäsenille 15,00 e) + postikulut. Tilaukset: [email protected] tai [email protected].
Suonna Kononen & Kimmo Kirves:
Itä on itä - Itä-Suomea etsimässä
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2022, 228 s.
Itäsuomalaisuus sulkee syliinsä savolaisuutta, karjalaisuutta, kainuulaisuutta ja rajaan liittyviä identiteettejä. Mutta onko semmoista paikkaa kuin Itä-Suomi, ja miten sinne pääsee? Sanomalehti Karjalaisen journalistit, kulttuuritoimittaja Suonna Kononen ja valokuvaaja Kimmo Kirves lähtivät selvittämään. Itä on itä -kirjassa haastatellaan itäisiä kulttuurintekijöitä ja tutkijoita ja kuljetaan itäisillä teillä. Sanansa sanovat muun muassa Atso Almila Kuopiosta, Antti Heikkinen Nilsiästä, Jouni Hynynen Lappeenrannasta, Mari Mörö Mikkelistä ja Jaakko Teppo Joensuusta.
Suonna Kononen (s. 1971) on Karjalaisen toimittajan lisäksi tietokirjailija ja muusikko, joka on tehnyt itäteemaista musiikkia Folkswagen- ja Huojuva lato -yhtyeissä. Kimmo Kirves (s. 1957) on kuvannut, paitsi työkseen Pohjois-Karjalaa, kansainvälisiä reportaaseja muun muassa Iranista, Brasialiasta ja Kambodzhasta, pitänyt useita valokuvanäyttelyitä ja julkaissut kaksi Joensuu-kuvateosta.
Itä on itä - Itä-Suomea etsimässä
Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys 2022, 228 s.
Itäsuomalaisuus sulkee syliinsä savolaisuutta, karjalaisuutta, kainuulaisuutta ja rajaan liittyviä identiteettejä. Mutta onko semmoista paikkaa kuin Itä-Suomi, ja miten sinne pääsee? Sanomalehti Karjalaisen journalistit, kulttuuritoimittaja Suonna Kononen ja valokuvaaja Kimmo Kirves lähtivät selvittämään. Itä on itä -kirjassa haastatellaan itäisiä kulttuurintekijöitä ja tutkijoita ja kuljetaan itäisillä teillä. Sanansa sanovat muun muassa Atso Almila Kuopiosta, Antti Heikkinen Nilsiästä, Jouni Hynynen Lappeenrannasta, Mari Mörö Mikkelistä ja Jaakko Teppo Joensuusta.
Suonna Kononen (s. 1971) on Karjalaisen toimittajan lisäksi tietokirjailija ja muusikko, joka on tehnyt itäteemaista musiikkia Folkswagen- ja Huojuva lato -yhtyeissä. Kimmo Kirves (s. 1957) on kuvannut, paitsi työkseen Pohjois-Karjalaa, kansainvälisiä reportaaseja muun muassa Iranista, Brasialiasta ja Kambodzhasta, pitänyt useita valokuvanäyttelyitä ja julkaissut kaksi Joensuu-kuvateosta.
Kirja hinta on 5,00 e + postikulut. Tilaukset: [email protected] tai [email protected].
Viimeisimpiä vuosikirjoja
MATKALLA: KIRJOITUKSIA KARJALAISEN MATKAILUN HISTORIASTA20. vuosikirja
|
Moniääninen sisällissota pohjois-karjalassa
19. vuosikirja
|
Kirjoja voi ostaa suoraan yhdistykseltä. Ota yhteyttä [email protected] tai [email protected].
Joitakin vuosikirjoja löytyy myös Carelicumin museokaupasta, Tiedekirjalta, Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksesta sekä Bookysta.
Joitakin vuosikirjoja löytyy myös Carelicumin museokaupasta, Tiedekirjalta, Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksesta sekä Bookysta.
Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirjat vuodesta 1992 alkaen
Jos toisin ei mainita, kirja on loppuunmyyty. Teoksia voi lainata hyvin varustetuista kirjastoista.
Vuosikirja 1. 1992: Historiaa harrastajille
Vuosikirja 2. 1994: Meillä ja muualla
Vuosikirja 3. 1995: Opinhaluja ja elämisen ehtoja
Vuosikirja 4. 1996: Gutzeitin Karjalat: Enso-Gutzeit oy itäisen Suomen mahtitekijänä
Vuosikirja 5. 1997. Arno Rafael Cederberg: kansainvälinen historiantutkija ja organisaattori
Vuosikirja 6. 1998: Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998
Vuosikirja 7. 1999: Kylä kirjaksi: eväitä kylähistorian tekijälle
Vuosikirja 8. 2000: Yhteinen kutsu : kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa
Vuosikirja 9. 2001: Vaihdannan pitkässä ketjussa : kirjoituksia Pohjois-Karjalan menneestä taloudesta
Vuosikirja 10. 2003: Decusrus Morbi - taudin kulku: Näkökulmia terveyteen ja sairauteen keskiajalta nykyaikaan
Vuosikirja 11. 2005: Liikunnan monet kasvot: Kirjoituksia ihanteista, kilpailemisesta ja urheiluviihteestä
Vuosikirja 12. 2007: Wiinan viemää : artikkeleita alkoholin ja sen lieveilmiöiden historiasta
Vuosikirja 13. 2009: Rajamaakunta ja sota : Suomen sodan taustoja ja tapahtumia, Saatavilla
Vuosikirja 14. 2010: Viekin mummo ja Mannerheim : kirjoituksia henkilöhistoriasta
Vuosikirja 15. 2012: Poliittisia ääniä Pohjois-Karjalassa : artikkeleita itäsuomalaisesta politiikanteosta
Vuosikirja 16. 2014: Ihmeellinen luonto : kirjoituksia luonnoista
Vuosikirja 17. 2016: Joensuun kaupungintalo
Vuosikirja 18. 2018: Ylirajaiset kaupungit : Sortavala & Viipuri
Vuosikirja 19. 2019: Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa, Saatavilla
Vuosikirja 20. 2020: Matkalla : Kirjoituksia karjalaisen matkailun historiasta, Saatavilla
Jos toisin ei mainita, kirja on loppuunmyyty. Teoksia voi lainata hyvin varustetuista kirjastoista.
Vuosikirja 1. 1992: Historiaa harrastajille
Vuosikirja 2. 1994: Meillä ja muualla
Vuosikirja 3. 1995: Opinhaluja ja elämisen ehtoja
Vuosikirja 4. 1996: Gutzeitin Karjalat: Enso-Gutzeit oy itäisen Suomen mahtitekijänä
Vuosikirja 5. 1997. Arno Rafael Cederberg: kansainvälinen historiantutkija ja organisaattori
Vuosikirja 6. 1998: Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998
Vuosikirja 7. 1999: Kylä kirjaksi: eväitä kylähistorian tekijälle
Vuosikirja 8. 2000: Yhteinen kutsu : kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa
Vuosikirja 9. 2001: Vaihdannan pitkässä ketjussa : kirjoituksia Pohjois-Karjalan menneestä taloudesta
Vuosikirja 10. 2003: Decusrus Morbi - taudin kulku: Näkökulmia terveyteen ja sairauteen keskiajalta nykyaikaan
Vuosikirja 11. 2005: Liikunnan monet kasvot: Kirjoituksia ihanteista, kilpailemisesta ja urheiluviihteestä
Vuosikirja 12. 2007: Wiinan viemää : artikkeleita alkoholin ja sen lieveilmiöiden historiasta
Vuosikirja 13. 2009: Rajamaakunta ja sota : Suomen sodan taustoja ja tapahtumia, Saatavilla
Vuosikirja 14. 2010: Viekin mummo ja Mannerheim : kirjoituksia henkilöhistoriasta
Vuosikirja 15. 2012: Poliittisia ääniä Pohjois-Karjalassa : artikkeleita itäsuomalaisesta politiikanteosta
Vuosikirja 16. 2014: Ihmeellinen luonto : kirjoituksia luonnoista
Vuosikirja 17. 2016: Joensuun kaupungintalo
Vuosikirja 18. 2018: Ylirajaiset kaupungit : Sortavala & Viipuri
Vuosikirja 19. 2019: Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa, Saatavilla
Vuosikirja 20. 2020: Matkalla : Kirjoituksia karjalaisen matkailun historiasta, Saatavilla
Muita yhdistyksen kautta saatavilla olevia julkaisuja
Lähde: Historiatieteellinen aikakauskirja. Huom! Vuodesta 2017 lähtien Lähde on ilmestynyt vain sähköisenä julkaisuna, joka on luettavissa täällä.
Junkkarinen, Marko (toim.) 2011. Ajan valtimolla - mukana muutoksessa: professori Tapio Hämysen 60-vuotisjuhlakirja. Juhlakirja, Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitos, Joensuu.
Björn, Ismo (toim.) 2013. Korpisosiologi(aa). Juhlakirja, University Press of Eastern Finland, Joensuu.
Kuusisto, Alina (toim.) 2016. Sylvi-Sanni Manninen. Näkökulmia karjalaisen tiedenaisen elämään. Päivilän sanktuari.
Kuusisto, Alina 2017. Korkeakoulun punainen aave: Keskustelu Joensuun korkeakoulun politisoitumisesta 1970-luvun sanomalehtikirjoittelussa ja muistelupuheessa. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu.
Björn, Ismo et al. (toim.) 2018. Ruukki, raja ja rahvas: Oikeutta 60-vuotiaalle Kimmo Katajalalle. Juhlakirja, Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys.
Ajatusten kirjanen. Julkaisija Päivilän sanktuarin säätiö (Kierreselkäinen ja kovakantinen muistikirja, joka sisältää Sylvi-Sanni Mannisen mietelmiä ja Anna Jaunain kuvituksen).
Kuusisto, Alina (toim.) 2016. Sylvi-Sanni Manninen. Näkökulmia karjalaisen tiedenaisen elämään. Päivilän sanktuarin säätiö, Liperi.
Lähde: Historiatieteellinen aikakauskirja. Huom! Vuodesta 2017 lähtien Lähde on ilmestynyt vain sähköisenä julkaisuna, joka on luettavissa täällä.
- Lähde 2005 (2): Olemattomuus
- Lähde 2008: Ympäristö
- Lähde 2009: Sairaus ja terveys
- Lähde 2014: Eläimet
- Lähde 2015: Työ
- Lähde 2016: Rajat, Borders, Boundaries, Frontiers.
Junkkarinen, Marko (toim.) 2011. Ajan valtimolla - mukana muutoksessa: professori Tapio Hämysen 60-vuotisjuhlakirja. Juhlakirja, Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitos, Joensuu.
Björn, Ismo (toim.) 2013. Korpisosiologi(aa). Juhlakirja, University Press of Eastern Finland, Joensuu.
Kuusisto, Alina (toim.) 2016. Sylvi-Sanni Manninen. Näkökulmia karjalaisen tiedenaisen elämään. Päivilän sanktuari.
Kuusisto, Alina 2017. Korkeakoulun punainen aave: Keskustelu Joensuun korkeakoulun politisoitumisesta 1970-luvun sanomalehtikirjoittelussa ja muistelupuheessa. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu.
Björn, Ismo et al. (toim.) 2018. Ruukki, raja ja rahvas: Oikeutta 60-vuotiaalle Kimmo Katajalalle. Juhlakirja, Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys.
Ajatusten kirjanen. Julkaisija Päivilän sanktuarin säätiö (Kierreselkäinen ja kovakantinen muistikirja, joka sisältää Sylvi-Sanni Mannisen mietelmiä ja Anna Jaunain kuvituksen).
Kuusisto, Alina (toim.) 2016. Sylvi-Sanni Manninen. Näkökulmia karjalaisen tiedenaisen elämään. Päivilän sanktuarin säätiö, Liperi.
