Aikamatkaajan kesävinkit Pohjois-Karjalaan

Höyrylaiva Koli Joensuussa 1908. M. L. Carstensin (kuvaaja) kuvakokoelma, Museovirasto.

​Jenni Merovuo
Kesä on mitä parhainta aikaa etsiä kadonnutta aikaa. Jo vaivaiset satakunta vuotta tuo lähimatkailuun viehättävää eksotiikkaa. Seuraavassa muutama vinkki, joilla saat enemmän irti menneestä kesästä.
 
Aluksi on tietysti valittava ajallinen kohde. Tasan sata vuotta kuulostaa kivalta pyöreältä luvulta matkustaa ajassa taakse päin, mutta ellei nimenomaan halua altistua sisällissodan jälkipyykille tai espanjantautiepidemialle, on hyvä lisätä vuosia mittariin. Esimerkiksi poliittisesta historiasta tai ympäristöhistoriasta kiinnostuneet saattavat kaivata vuoteen 1899 – sortovuosien alkamisen ja siitä nimensä saaneen Valapaton suurtulvan aikoihin. Vesi nousee niin, että Hasaniemen oluttehtaalle pitää soutaa vielä kesäkuussa!
 
Koska itse nautin lämpimistä ilmoista ja naisten kansalaisoikeuksista, niin valitsen kohteeksi helteisen kesän 1906, jonka aloittaa valtiopäivien päätös yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. On niin lämmintä, että ”kärpäset jaksavat tuskin lentää”. Kuivuus saa Utran lasitehtaan palamaan maan tasalle ennätysvauhtia. Toisaalta säät merkkaavat sortovuosien päätöstä, kun ”wieraan sorron alta on kansamme wapautunut…”.
 
Saapuminen Joensuuhun
 
Junalla pääset Joensuuhun Karjalan rataa pitkin aina Pietarista saakka. Kesäkuukausina saattaa olla ruuhkaa, vaikka toisinaan juniin liitetään katettuja ja penkeillä varustettuja tavaravaunuja, joihin konduktööri voi määrätä erityisesti vapaalipuilla matkustavia.
Monet höyrylaivat mainostavat olevansa nopeita sekä ajanmukaisia sisustukseltaan. Lämpimällä ilmalla tämä lienee mukavampi tapa matkustaa. Säännöllisesti liikennöivät höyrylaivat tuovat matkustavaisia muun muassa Nurmeksesta, Juuasta, Enosta sekä tietysti Kuopiosta ja Viipurista.
  














​
​Majoittuminen
 
Rautatieasemaa vastapäätä sijaitseva matkustajakoti tarjoaa ruokaa ja siistejä huoneita. Mikäli olet saapunut hevoskyydillä, löytyy ajokillesi Kuittiselta myös talli. Muuan Kosunen on niin ikään ryhtynyt majoitusalalle. Hän tarjoaa matkustavaisille yösijan lisäksi kahvia, virvokkeita, ruokaa sekä leivonnaisia. Mikäli suunnittelet pidempää oleskelua, voit seurata lehdestä hyyräys- eli vuokrailmoituksia. 
 
Puuhat
 
Rantapuistossa voit käydä näyttäytymässä, nauttia vesikioskien virvokkeista sekä keskiviikkoiltojen torvikonserteista. Puiston penkillä tai kahvilassa voit myös kirjoittaa lomaterveiset postikorttiin. Kortteja ja kirjetarpeita saat Parviaisen kauppapuodista tai Joensuun Kirjapaino Oy:n Paperikaupasta, josta saa myös kalastusvälineitä eli onkitarpeita.
 
Hasaniemen oluttehtaalla voit ottaa erän keilanheittoa ja nauttia päälle raikkaan virvokkeen tehtaan valikoimista. Kuulemma porvarilliset pitävät vichystä tai sitruunalimonadista, sosialistit mansikasta tai vadelmasta. Olut maistuu helteellä, mutta raittiusaate on hyvä pitää mielessä. Sakkoja rapsahtaa juopuneena esiintymisestä, pihamaalla juopottelusta ja varsinkin, jos keksit kieltäytyä lähtemästä ravintolasta sulkemisaikaan. Hyvät käytöstavat kunniaan lomallakin!
 
Pohjois-Karjalan nuorisoseuran vuosijuhla on maakunnan kaikenikäisten yhteinen iso ”kansallisjuhla”. Järjestysvastuu vaihtuu vuosittain: vuonna 1900 Niittylahti, 1901 Lieksa, 1902 Kemie, 1903 Mattisenlahti, 1904 Nurmeksen kauppala, 1905 Värtsilä ja vuonna 1907 Joensuu.
 
Kesäkuun lopussa 1906 on syytä kaikkien rientää Enon kirkonkylälle tähän valon ja vapauden juhlaan. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa muun muassa liikuntaa, kulttuuria, yhteislaulua sekä tietysti tanssit ja arpajaiset. Höyrylaivat lisäävät vuorojaan vuosijuhlan aikaan.
 
Kulttuurimatkailija löytää teatteri- ja musiikkiesityksiä maakunnan tapahtumista, erityisesti Ilosaaresta. Kannattaa pitää silmällä ilmoituksia Kansallisteatterin vierailunäytöksistä ja työväenyhdistyksen iltamista. Kilpailuhenkiselle turistille luvassa on mittelöintiä ainakin polkupyöräilyssä, soudussa, köydenvedossa, kengänpiilotuksessa, satuilussa sekä kanteleensoitossa. Kova kovaa vastaan!
​
Koska on niin helteistä, ”[k]aikki kynnelle kykenevät ovat lähteneet kaupungista, paikalle jääneet ovat kuin paistikkaat”. Helpotusta voi hakea kaupungin kahdelta uimahuoneelta. Tosin toisella uimahuoneella vesi tahtoo kesän kuluessa likaantua ja toisella vierailee niin paljon väkeä, että tuskin sekaan mahtuu.
 
Pelastuksena tässä äärimmäisen tukalassa tilanteessa on vaihtoehto kolme: retki Pielisen rannalle Nurmeksen kylpylaitokseen, onhan “Nurmes on kuin hentoinen ja hilpeä Suomen immyt…”. Höyrylaiva Ilmarin, Lieksan tai Kolin kyydissä matka taittuu mukavasti. Kylpylaitoksen tähtituotteena on Lätsän savi, jolla on Suomen parantavin vaikutus. Kun sillä kylpylän lääkärin valvonnassa hierotaan, pääsee matkustavainen eroon kolotuksesta, vaivoista sekä matkan aiheuttamista puutumista. Täydellisen virkistyksen kokeneena olet valmis suuntamaan kotiin ja tarttumaan innolla syksyn toimiin.
 
Lähteitä:
Sanomalehti Karjalatar 1899–1907.
Sanomalehti Pohjois-Karjala 1899–1907. 
Ismo Björn ja Alina Kuusisto (toim.) 2016. Joensuun kaupungintalo. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 17.
Pasi Tuunainen (toim.) 1998. Elämää entisajan Joensuussa. Joensuun kaupunki
​1848–1998. 
Innostavia matkaoppaita historiaan:
Peter Neville 2005. Matkaopas historiaan. Venäjä; Ilari Aalto & Elina Helkala 2015. Matkaopas keskiajan Suomeen; James Wyllie & Johnny Acton & David Goldblatt 2015. Time Travel Handbook. A Selection of Trips and Tours from Eruption of Vesuvius to the Woodstock Festival.

---

Kenellä on komein sonni? Sonninäyttely kilpa-ajoradalla. Tuomo Ahokas 1903. Karjalaisen osakunnan kokoelma, Museovirasto