Ravintolaan ei astuta kuten Esson baariin, eikä siellä käyttäydytä kuten hollituvassa

Ismo Björn

Ravintola oli ennen nimenomaan ravintola, paikka, jonne mentiin syömään. Jokaisella suomalaisella paikkakunnalla oli vähintään yksi A-luokan ja A-oikeuksin varustettu ravintola. Toista ei tullut, ellei riittäväksi laskettavaa asiakaskuntaa sille ollut. Niinpä Tohmajärvellä oli Tetritupa, Rääkkylässä Rustokorva, Liperissä Liperhovi, Juuassa Petra ja Valtimolla Seitsemän veljestä. Outokummun ykköspaikka oli Malmikumpu. Näissä pakoissa kokoontuivat paikalliset lionsit ja rotaryt, ja usein kabinettien seinustan hyllyjä koristivat ulkomaalaisten veljesosastojen liput. Ne kertoivat, että herroja oltiin ja maailmaa nähty.

Ravintola oli arvokas paikka, eikä ketä tahansa sinne edes laskettu. Siitä piti huolen eteisvahtimestari eli portieeri, jota tuttavallisesti portsariksi tai pokeksi jotkut nimittävät. Kolin ravintolaan ei kyläläisiä mielellään otettu, sillä joidenkin matkailijoiden tiedettiin valittaneen liian maalaisista ja maalaisille haisseista asiakkaista. Hovimestari ohjasi asiakkaat pöytään ja tarjoilijat toivat ruokalistat ja toimittivat juomat. Jos ken pöytää ja pöytäseuruetta tahtoi vaihtaa, niin tarjoilija kantoi juomalasin. Vaeltelu pöydästä toiseen oli kiellettyä.

 Ravintolaan pukeudutaan siististi. Kaksi miestä ravintola Sirmakan edutalla Ilomantsissa 1985. Erkki A. Sivonen. Ilomantsin Museosäätiö. Finna.

Ravintolaelämä on muuttunut, vapautunut, sanovat jotkut. Hovimestareiden ammattikunta on lähes kadonnut. Kaikkialla ei ole eteisvahtimestariakaan. Alkoholia, jopa väkeviä, saavat myydä monenlaiset baarit ja kapakat.  Ravintolakäyttäytyminen on paikoin hillitöntä, joten nyt on ryhtiliikkeen aika. On aika palauttaa ravintolaetiketti kunniaan ja tässä auttaa Hyvän käytöksen opas.  Siispä ravintolaan:

Ravintolaan tullessa herrasmies jättää päällysvaateensa eteisvahtimestarille ja auttaa naista riisumaan päällysvaatteensa ja ojentaa myös ne säilytettäväksi. Nainen ei riisu hattuaan paitsi, jos hänellä on iltapuku. Ravintolasaliin asuttaessa pysähdytään lähelle ovea, kunnes hovimestari tai tarjoilija näyttää istumapaikan.

Naiset valitsevat seinä- ja sohvapaikat ja herrat istuvat heitä vastapäätä. Jos herra on hyvin tuttavallisessa suhteessa naiseen, hän voi kahden oltaessa istuutua tämän viereen. Jos seurueessa on useampia henkilöitä, niin herra istuu vastapäätä vaimoaan ja sen naisen viereen, joka ei ole sukulainen. Jos nainen menee toiseen pöytään tuttaviaan jututtamaan, on kaikkien pöydän herrojen noustava seisomaan siksi aikaa, kun nainen seisoo. Jos pöydässä vieraileva on mies, niin hänen takiaan ei tarvitse nousta, ellei kyseessä oli erittäin vanha tai kunnianarvoisa herra.

Huonoa kasvatustaan osoittaa hän, joka astuu ravintolasaliin meluten, suuriäänisesti puhellen ja nauraen, anastaen parhaimman paikan ja komentaen tarjoilijaa. Hyviin ravintolatapoihin eivät kuulu myöskään palveluskunnan moittiminen, tarjoilun ja ruuan huonoutta koskevat äänekkäät valitukset. Lasien kilisteleminen on omiaan häiritsemään ja kiusaamaan ympäristöään. Jos ken välttämättä haluaa kutsua tarjoilijaa näpäyttämällä lasiin, niin se on tehtävä mahdollisimman hillitysti. Ulkomailla näin ei saa tehdä lainkaan.
Asialliset muistutukset on esittävä hovimestarille herättämättä muiden ravintolavieraiden huomiota. Sivistynyt ihminen kohtelee palveluskuntaa vähäsanaisesti, mutta ystävällisen arvokkaasti. Tuttavallinen leikinlasku tarjoilijattaren kanssa on miehille sopimatonta, varsinkin jos hän on naisseurassa.

Ravintolassa nainen ei maksa herraseurassa, ellei kyse ole työtovereista. Miehet maksavat aina kukin oman laskunsa. Jos joku yksin maksaa pidot, niin se on tehtävä huomaamattomasti. Ravintolasta poistuttaessa herrat vastaavat kevyesti kumartaen hovimestain kumarrukseen.

Opin ja ojennuksen tarjosivat Suomen kansan ryhtiliike (toim.) Hyvän käytöksen opas. Kustannusosakeyhtiö Otava. Keuruu 1957 ja Ismo Björn.

Ruhkarannan ravintolan sali vuonna 1975. Matti Kallio. Ilomantsin museosäätiö. Finna.

Kerro omat muistosi iltaravintolaelämästä Pohjois-Karjalassa. Muistitietokeräys on auki enää reilun kuukauden: https://webropol.com/s/ravintolamuistot