karjalan historiantutkimus ja arkistoyhteistyö - tutkijavierailun antia

Igor Sergejev, Sandarmoh-ryhmän aktiivi

​PKHY järjesti 30. lokakuuta 2023 yhteistyössä Sandarmoh-aktivistiryhmän kanssa jo perinteiseksi tulleen Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivän. Tämä aihe kiinnostaa suomalaisia. Neuvostoaikana suomalaisia – sisällissodan ”punikkeja”, 1930-luvun loikkareita, Pohjois-Amerikasta tulleita siirtolaisia sekä inkerinsuomalaisia – oli useiden vainojen kohteina. Erittäin synkkää aikaa oli 1930-luvun loppu, jolloin tuhansia suomalaisia vangittiin, teloitettiin tai karkotettiin täysin tekaistuilla syillä. Vaikka näistä vainoista tiedetään paljon, on vainottujen suomalaisten jälkeläisten edelleenkin hyvin vaikeaa löytää virallisia tietoja vainoissa kadonneiden kohtaloista.
 
Sandarmoh-aktivistiryhmä oli jo ennen koronaviruspandemiaa suunnitellut tapahtumia, joissa esiintyisi Venäjällä tärkeää ja mittavaa työtä vainojen paikkojen, tekijöiden, uhrien ja hautapaikkojen selvittämiseksi tehneitä tutkijoita. Kuitenkin Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan on tehnyt nämä vierailut mahdottomiksi. Tänä syksynä tilaisuuden järjestäminen kuitenkin onnistui. Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivänä joensuulaisyleisölle puhuivat Suomen Kansallisarkiston tutkija Dmitri Frolov sekä Liettuassa toimivan Eurooppalaisen humanistisen yliopiston tutkija Ilja Solomeshtsh, joka viime kesään asti toimi Petroskoin yliopiston historian laitoksen dosenttina. 
 
Dmitri Frolovin esitys käsitteli Kansallisarkiston yhteistyötä entisen Neuvostoliiton maiden kanssa. Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen yhteistoiminta venäläisten arkistojen kanssa lakkasi kokonaan. Monet Ukrainan arkistot tuhoutuivat pommituksissa ja muissa Venäjän sotatoiminnoissa. Monet ukrainalaiset arkistot ja kirjastot vietiin miehitetyiltä alueilta muualle, muun muassa miehitetylle Krimille. Arkistoyhteistyö kuitenkin jatkuu muiden entisen Neuvostoliiton maiden kanssa. 
 
Dmitri Frolov esitti esimerkkinä Georgian, Azerbaidzhanin ja Kazakstanin arkistojen kanssa tehtävää yhteistyötä ja hänen niistä tekemiään löytöjä. Kazakstanin arkistot ovat erittäin mielenkiintoisia poliittisten vainojen näkökulmasta, koska siellä sijaitsi lukuisia vankileirejä, joissa pidettiin muun muassa suomalaisia sotavankeja. Sinne on jäänyt valtavia vankileirien hautausmaita, joihin siellä kuolleita eri maiden kansalaisia on haudattu peräti kolmessa kerroksessa. Frolov kertoi, että Kansallisarkisto on hankkinut jonkin verran suomalaisia koskevia asiakirjojen kopioita yllä mainituista arkistoista. Toivottavasti tavallinen kansalainen voi niitä pian katsella Kansallisarkiston nettisivuilla.
 
Ilja Solomeshtsh vuorostaan kertoi Karjalan historian tutkimuksesta Venäjällä. Hän tarkasteli historiakirjoituksen erilaisia vaiheita sekä sitä, miten käsitykset Karjalasta (suomeksi lähinnä Itä-Karjalasta) muuttuivat ajan mittaan säilyttäen kuitenkin saman valtiokeskeisen näkökulman. Vaikka molemmat esitykset olivat suhteellisen mielenkiintoisia, täytyy sanoa, että tiedemiesten esitystapa oli paikoin liian akateeminen. Tämä lienee tuottanut pieniä hankaluuksia laajalle yleisölle. Toivottavasti Muistopäivän perinne säilyy myös seuraavana vuonna.

---

Karjalan historiantutkimus ja entisen Neuvostoliiton alueen arkistot olivat teemana kahdessa 30.10.2023 Itä-Suomen yliopistossa järjestetyssä tilaisuudessa. Vasemmalta tilaisuuksien puheenjohtajana toiminut professori Olga Davydova-Minguet, puhujat Ilja Solomeshtsh ja Dmitri Frolov sekä järjestelyihin osallistunut nuorempi tutkija Tamara Polyakova.