Joensuun kauppatori tapahtumien ja kaupankäynnin paikkana

FM Jenna Pitkänen

Joensuun Kauppatori on ollut keskeinen kaupankäynnin ja tapahtumien paikka 1800-luvulta lähtien. Tänä päivänä kesäinen tori näyttää väljältä verrattuna omaan lapsimatkailijan muistikuvaani 1990-luvun loppupuolelta. Myös uutiset kertovat, että torin myyntipaikkojen kysyntä on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Olen huomannut, että nykyisin torilla käydään kauppaa, ruokaillaan, järjestetään tapahtumia ja mielenilmauksia sekä tavataan tuttuja. Kesäisin tori vaikuttaa virkeältä paikalta. Syys- ja talviaikaan torin elämä on kuitenkin hiipunut muina kuin tapahtuma- ja markkinapäivinä. Toisaalta syksyn ja talven tapahtumien lisääntyminen kertoo pyrkimyksestä elävöittää torielämää. Joensuun torin kehittäminen on viime vuosina ollut runsaasti esillä julkisuudessa esimerkiksi toriparkin ja kauppahallin rakentamisen yhteydessä. Aiheesta on koottu tietoa myös Joensuun lumovoima -raporttiin.

Kauppatori. Kuvaaja: Kanerva Teuvo 1973–1974. Museovirasto, historian kuvakokoelma.
 
Torikauppaa vuosisatojen ajan
 
Joensuussa kauppaa ovat käyneet paikalliset ja kiertelevät kauppiaat. Säännöksin määritelty torikauppa alkoi Joensuussa vuonna 1865. Sääntelyn myötä torikauppa muuttui kontrolloidummaksi, mikä vaikutti esimerkiksi myyntioikeuksiin ja myyntipöytien ulkonäköön sekä pöytien sijaintiin. Torin ensimmäiset kojut olivat käsityöläisverstaita ja kauppapuoteja. Torimyynti on eri aikakausina painottunut tuoretuotteisiin ja kodin tavaroihin. Esimerkiksi vuoden 1938 torilla myytiin vihanneksia, kaloja, voita maitoa, kirnupiimä ja kermaa. Torilla myytiin myös eläviä eläimiä, kuten Sakkolan ja Raudun porsaita 1920–1930-luvuilla. Syyskuisena päivänä vuonna 1904 väki kerääntyi Joensuun torille ihmettelemään ankeriasta, joka oli maakunnassa harvinainen myyntikala. Nykypäivän torimyynti keskittyy tuorevihannesten ja marjojen ohella muun muassa ruoka-annoksiin ja vaatteisiin. Loppukesän torin tunnelmaa täydentävät Kansainväliset markkinat tavara- ja ruokakojuineen.
 
Ensimmäiset markkinat Joensuun torilla järjestettiin vuonna 1849. Käytännössä ne kestivät useita päiviä, vaikka kalenterissa niille oli varattu vain yksi virallinen päivä. Ensimmäisillä markkinoilla oli vain yksi kauppias, yksi satulaseppä ja viisi kirjansitojaa, mutta kävijämäärältään ne olivat menestys. Markkinoilla on aikojen saatossa myyty monenlaista tavaraa ja tuotteita kuten metsälintuja, nahkoja, vinyylilevyjä, takkeja ja hattuja. Nykyään Joensuussa järjestetään keväisin, syksyisin ja talvisin kaksipäiväisiä markkinoita, joiden myyntipäivät ovat perjantaisin ja lauantaisin. Markkinoiden ohessa on ollut myös muuta ohjelmaa, joista viimeisimpänä huhtikuussa 2024 järjestetty HuhtiFest, jossa oli livemusiikkia torilavalla ja lapsille suunnattua ohjelmaa. Nykyään markkinoilla myydään monenlaisia tuotteita, kuten leivonnaisia, makkaraa, metrilakuja, viipurinrinkeleitä ja kodin tavaroita. Joulun alla torilla on myös järjestetty joulutori, joita järjestetään myös muiden kaupunkien toreilla.

Näkymä Joensuun kauppatorilta. Kuvaaja: Kyytinen Pekka 1949. Museovirasto, Pekka Kyytisen kokoelma.
 
Kahvilat ja ruokakojut kuuluvat osaksi torien elämää. Joensuussa kahvilat palvelivat asiakkaita 1920–1930-luvuilla tarjoamalla kahvia, leivonnaisia ja virvokkeita. Lauri ja Pirkko Päivänurmen tunnettu torikahvila palveli torilla kävijöitä vuodesta 1981 alkaen, kunnes kahvila muutti läheiseen puistoon. Marttakahvio piirakkapajoineen on ollut torilla kävijöiden suosiossa yli 30 vuoden ajan. Torin grilleissä ja kojuissa myydään vaikkapa hampurilaisia, kebabia ja vietnamilaista ruokaa. Torien perinteisiin myyntikojuihin ovat kuuluneet myös jäätelö- ja grillikioskit . Nykyään ihmiset asioivat Joensuun torin kahviloissa ja oleskelevat vaikkapa suihkulähteen tai istutusten reunoilla. Lisäksi torilla tavataan toisia ihmisiä. Torin kävijöille kahviloiden ohella mieleisiä ajanviettopaikkoja ovat myös ruokakojut. Itse olen huomannut torin läpi kulkiessani, että Joensuun uusin kauppahallikin on suosittu tapaamispaikka kahvittelun tai syömisen merkeissä.
 
Torilla tapahtuu
 
Tori on suosittu tapahtumapaikka. Joensuun torilla saattoi seurata kiertäviä esiintyjiä ainakin jo 1800-luvun lopulla. Siellä järjestettiin myös villieläinnäyttelyitä, urheilunäytöksiä, polkupyörällä ajoa kuolemanrenkaassa sekä sirkusesityksiä, joissa yleisö sai ihastella leijonankesyttäjiä ja polkupyörällä ajavia norsuja. Kiertävä Kansan Tivoli tarjosi kauppatorin laidalla viihdettä 1930-luvun markkinapäivinä. Siellä kävijät pääsivät tanssimaan, pelaamaan seurapelejä sekä katselemaan näytelmiä ja taikuria. Suomen Tivolin norsu- ja autokulkue ohitti 1960-luvulla torin Silta- ja Kauppakatua pitkin.
 
Toreilla on järjestetty kulttuuritapahtumia vuosikymmenten ajan. Joensuussa on järjestetty muun muassa kävelykatukokeilun avajaiset ja musiikkiopiston juhlakonsertin avaustapahtuma. Musiikkiesiintyjinä toimivat 1990-luvulla muun muassa tenavatähti Timo sekä harmonikkaleirin oppilaat. Nykypäivänä kävijöitä viihdyttävät musiikki ja tanssi vaikkapa kesäisellä Kulttuuritorilla. Kulttuuritapahtumat vaikuttavat suosituilta torien tapahtumilta. Muita suosittuja torien tapahtumia ovat myös vapputorit ja joulunavaukset. Joensuun joulunavauksessa yleisöä ovat viihdyttäneet joulupukki muoreineen, puheet, yhteislaulu ja kaupungin jouluvalojen sytyttäminen.
 
Myös kisakatsomot, urheilukilpailut ja muut urheilutapahtumat kuuluvat torin ohjelmistoon. Virallisia ja epävirallisia kulta- tai mitalijuhlia on järjestetty niin isommilla kuin pienemmillä toreilla. Menneinä vuosina Joensuun torilla on järjestetty useita tapahtumia, kuten voimamieskisoja, Kontiolahden ampumahiihdon MM-kisojen kisatori, Itä-Rallin starttipaikka ja juoksija Jukka Keskisalon EM-kultamitalijuhlat. Viimeisimpänä voimamiehet kisailivat helmikuun 2024 haastavissa oloissa Strongman Championship Leaguen järjestämissä kaksipäiväisissä kansainvälisissä ICEMAN-voimamieskisoissa. Kesäisen torin viikonloppujen vetonaulana olivat monien vuosien ajan torikirppikset. Toisaalta torikirppikset ovat jääneet pois, eikä Ristintie -näytelmää ole järjestetty koronavuosien jälkeen. Uusia tapahtumia vuoden 2023 lopulla olivat esimerkiksi halloween-tapahtuma, kurpitsankaiverruskilpailu ja marraskuun kaksipäiväinen Kekrifest-tapahtuma. Kekrifestissä oli kaikenikäisille kuuntelijoille ja katsojille muun muassa tulishow, teatteria ja musiikkia.

Sankarivainajien muistopäivän tapahtumia Joensuussa 19.5.1940. Kuvaaja: Kim Borg. Sotamuseo.
 
Tori on toiminut tapahtumapaikkana myös muistoparaatien, juhlien, poliittisten tapahtumien, kulkueiden, mielenosoitusten ja mielenilmausten osallistujille. Suomessa kaupunkien toreilla on järjestetty tällaisia tapahtumia 1900-luvulta alkaen. Esimerkiksi Senaatintorilla järjestettiin vuoden 1905 suurlakon kokoontuminen. Lakko näkyi myös Joensuun torilla, kun 1 500 osallistujaa kokoontui kauppatorille. Joensuun kauppatori oli vuoden 1956 yleislakon aikana lakkokokouksen kokoontumispaikkana ja määränpäänä lakkolaisten kulkueelle. Suomen itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä aina 1930-luvulle saakka torilla järjestettiin Kotimaisen viikon juhlia, joissa nostettiin esille kotimaista tuotantoa, hyvinvointia sekä talouden itsenäisyyttä. Puolustusvoimien juhlallisuuksia, lippujuhlaa ja kaatuneiden muistopäivää, on pidetty torilla vuosikymmenien ajan. Itä-Suomen alueellisen puolustusvoimien lippujuhlapäivän pitopaikka on vaihdellut Joensuun ja muiden Pohjois-Karjalan paikkakuntien torien välillä.
 
Puolueiden toritapaamissa puhutaan politiikkaa. Vaalibussi ja kansanedustajat ovat käyneet Joensuun torilla ainakin 1970-luvulta alkaen. Sitä edeltävänä aikana kansanedustajat ja poliitikot pitivät puheitaan tavallisesti sisätiloissa. Kansanedustajien puheet ovat olleet osa joidenkin tapahtumien, kuten vapputorien ohjelmaa. Esimerkiksi Reino Jyrkilä piti puheen vuoden 1985 vapputorilla. Nykypäivän politiikan keskeisistä henkilöistä muun muassa Alexander Stubb, Sauli Niinistö ja Sanna Marin ovat vetäneet väkeä torille. Torilla järjestetään myös mielenosoituksia ja -ilmauksia, joiden aiheina ovat olleet muun muassa sotien ja rasismin vastustaminen. Ukrainan sodan alettua torille kokoontui väkeä Ukrainan sodan rauhanmarssiin ja sotaa vastustavaan mielenilmaukseen.
 
Käyn torilla satunnaisesti syömässä, kahvilla sekä ostoksilla. Tori ei ole minulle arjen keskeisimpiä paikkoja, koska vietän siellä aikaa todella harvoin. Tätä tekstiä kirjoittaessa olen pohtinut, että kauppatori on ollut keskeinen paikka niin esiintyjille, urheilijoille, myyjille kuin torilla käyville ihmisille. Oma innostukseni torin tapahtumia kohtaan on herännyt. Nykyajan tori vaikuttaa sosiaalisen vuorovaikutuksen paikalta kaupankäynnin, tapahtumien, syömisen, juomisen, oleskelun ja ihmisten tapaamisten merkeissä. Pohdin, että tori on muuttunut aikojen saatossa yhä enemmän kaupankäynnin paikasta tapahtumien keskipisteeksi, kuten Joensuun lumovoima -raportissakin todetaan. Tämän päivän torilla yhdistyvät tapahtumat ja kaupankäynti, mikä voisi hyvinkin kuvata torin tulevaisuuden näkymiä.
 
 
Tekstin lähteitä:
 
Kirjallisuus:
Joensuun lumovoima -raportti
https://indd.adobe.com/view/5efcacac-404b-44ec-8473-c7c95477665a
Harju, Tuomas. Tori, joka muutti kasvonsa – Porvoon torin funktiot ja niiden suhteet kaupungissa 1832–2021. 2021
Laakso, Seija-Riitta. Torilla tavataan = See you at the Square. 2014
Tuuva-Hongisto, Sari. Kaupanteon perinteitä Lappeenrannan kauppatorilla. Elore vol. 24–2/2017.
Maasalo, Katri. Senaatintori: Suomen historia kuvin. 2019
Martikainen Unto. Kaupankäyntiä ja Joensuun toritunnelmaa. 2010.
Tarma Heikki. Tarman tarinat IV. Kertomuksia kaupungista ja kaupunkilaisista. 2013.
Tarma, Heikki. Tarman tarinat V. 2020.
 
Lehdet:
Karjala 08.09.1904.
Karjalainen: 31.5.1921; 15.09.1927; 3.10.1936;  24.02.1934; 14.1.1939; 11.3.1939; 30.4.1987; 2.4.1987; 5.6.1990; 9.6.1991; 20.6.2016; 25.2.2014.
Karjalatar 11.9.1897; 30.12.1902; 15.12.1903; 6.9.1904; 03.12.1904; 17.12.1904; 02.09.1905; 7.11.1905; 13.1.1917.
Karjalan Heili: 17.3.2021; 28.4.2021; 27.7.2022
Pohjois-Karjala 12.09.1903.
Suometar 19.10.1849.
 
Internetsivut:
https://www.joensuuevents.fi/kauppatori
https://www.joensuunvirta.fi/tapahtumat/