Suku- ja henkilöhistoriaa pohjois-karjalan paikallismuseoissa

FM Jenna Pitkänen 

​Innostuin museoista edellistä tekstiä kirjoittaessani, koska moni museo jäi tekstin ulkopuolelle. Siksi haluan esitellä joitain maakunnan pienempiä museoita ja kahta kulttuuriympäristöltään merkittävää sukutilaa. Tällä kertaa tekstin näkökulmana ovat henkilöt ja suvut. Esittelen erityisesti paikkoja, joissa vierailijat pääsevät tutustumaan sukujen ja henkilöiden omaan esineistöön sekä rakennuksiin ja pihapiireihin.
​
 
Tunnettuja henkilöitä
 
Runoilija Viljo Tuomelan eli Matti Hyttisen kotitalo Juuan Ahmovaarassa sijaitseva kotimuseo Tuomelan tupatarjoaa sopivan käyntikohteen etenkin runojen ystäville. Viljo kirjoitti elämänsä aikana runoja ja muita tekstejä, joiden aihepiirit liittyvät luontoon, ihmisiin ja työhön. Runoja on arviolta noin 10 000. Viljon elämään pääset uppoutumaan valokuvien, lehtileikkeiden ja hänen tekstiensä välityksellä.
 
Hiihdosta ja urheilusta innostuneet voivat suunnata Lappalaisten kammariin Kivekkäiden talolle Liperin Roukalahdelle. Kylätalon museokammarissa esitellään roukalahtelaisten 1920- ja 1930-luvun olympiahiihtäjäveljesten Martti ja Tauno Lappalaisen mitaleita, pokaaleja ja kunniakirjoja. Uurallaan Tauno voitti kaksi hopeaa ja yhden pronssimitalin maailmanmestaruuskilpailuissa. Martti voitti yhden MM-pronssimitalin ja viestin kultamitaliin.
​

Lappalaisen hiihtäjäveljekset Joensuun suojeluskuntapiirin hiihdon mestaruuskilpailuissa. Kuvaaja Väinö Okkonen. Nurmeksen museo.
​

​Kyllikin piha Kesälahden keskustassa on Kyllikki Paajasen entinen asuinpaikka. Kyllikki oli paikkakunnalla merkittävä kotiseututyön ja -historian tallentaja. Pihapiirissä pääset ihailemaan tunnelmallisia rakennuksia, kellarigalleriaa, leikkimökkiä, nukkuma-aittaa sekä yökkömökkiä. Yökkömökin sisustus on suunniteltu 1940-luvun tyylin mukaan. Kodin päärakennuksen kalustus on osittain peräisin 1930-luvulta. Kodissa voit katsella esimerkiksi kirjoja, Kesälahden pommituksista selvinnyttä pianoa ja Kyllikin päiväkirjoja. Kyllikin lapsuusajan päiväkirjoissa on merkintöjä muun muassa jatkosodan vuosilta.
 
Musiikista ja ennen kaikkea Jean Sibeliuksesta kiinnostuneet ottavat suunnaksi Lieksan Surpeenvaarassa sijaitsevan Monolan aitan. Aittaan voi tutustua kesän Monola-juhlaviikolla sekä keskikesällä myös ryhmissä tai yksittäisenä vierailijana. Jean ja Aino Sibelius kävivät häämatkallaan Pohjois-Karjalassa ja viettivät kuherruskuukautta Monolan tilalla, jonka piha-aitassa he yöpyivät 18.6.–17.7.1892. Häämatkansa aikana Monolassa Sibelius kirjoitti joitain sävelmiä. Kesäisin Monola-juhlaviikon yhteydessä aitalla soitetaan muun muassa Sibeliuksen musiikkia. 

Monolan aitta Lieksan Vartiolassa vuonna 1973. Kuvaaja Ilmari Karvonen. Pielisen museo.
​

​Kotimuseoita
 
Jos haluat nähdä pienoisrautatien ja sukutilan vanhoja esineitä, mainio kohde on Mummon MaalaisMuseo ja pienoisrautatie Liperissä Parrenmäentiellä. Pihapiirin historia ulottuu 1920-luvulle saakka. Kotimuseossa on esillä esimerkiksi vanhoja vaatteita, käyttötavaroita, leikkikaluja, kenttäpostikirjeitä sekä maatalouden ja metsänhoidon koneita. Pihapiirin kivinavetassa voit ihailla maisemoitua pienoisrautatietä, johon sisältyy noin 80 veturia ja 300 vaunua. Museon ja pienoisrautatien ohella tilalla on muun muassa majoituspalveluita sekä villiyrtti- ja villanvärjäyskursseja.
 
Kouluteeman pariin johdattelee Timo Saarisen omistama Keijon kotimuseo, jonka Timon isä opettaja Keijo Saarinen perusti Rääkkylän Niemiseen 1960-luvulla. Koulun ohella muita aiheita ovat sota-aika ja kotitalous. Vierailijoille on vanhassa aitassa ja uudemmassa pikkuaitassa nähtävillä runsas määrä esineistöä. Museossa tutustut muun muassa koulutarvikkeisiin, mikroskooppiin, verkkohepoon ja sotilaskypärään.
 
Valtimolaisen Reino Juutisen Tuprakuikan kotimuseossa vierailijoille on esillä jopa satavuotiaita esineitä. Perinteisemmän talonpoikaisesineistön ohella museossa on näytillä valokuvia, lehtileikkeitä ja puisia koriste-esineitä. Puisia esineitä on muokannut sekä Reijo että luonto. Lisäksi museon kokoelmaan kuuluu yli tuhat pahkalintua.
 
Liperin Mattisenlahdessa on Ollilan Tupa, jonka kotimuseon aitassa vierailijat voivat ammentaa tietoa Karttusen suvun[AK1]  historiasta muun muassa tilan vanhojen työkalujen, lelujen ja kirjojen välityksellä. Pihapiirin vuonna 1822 rakennettu tupa tuotiin nykyiselle paikalleen vuonna 1911. Tila on ollut saman suvun omistuksessa koko ajan ja ensimmäisenä taloa isännöi Olli Karttunen. Tilalla on harjoitettu pienviljelystä ja siellä toimi Mattisenlahden Osuuskauppa 1930–1950-luvuilla. Tilan nykyiset omistajat tarjoavat vierailijoille museon ohella majoituspalveluita, tapahtumia ja retkiä sekä näyttelyn Anne Karttusen tekstiilitöistä.
 
Kodin ja maanviljelyn esineistöä pääset ihailemaan myös Aari ja Elina Hirvosen kotimuseossa Hirvosen tilalla Rääkkylän Rasivaarassa. Nähtävillä on esineiden ja huonekalujen ohella myös valokuvia, kirjeitä, karttoja ja tilan asiakirjoa. Esineet ovat peräisin Hirvosen suvun omasta esineistöstä, jota on keräilty vuosien ajan. Vanhimmat esineet ovat peräisin 1800-luvulta. 

 

​Kulttuuriympäristöjä
 
Mäntyniemen kartanon sukutila Kesälahdella on kulttuuriympäristökohde. Vaikka tila ei ole museo, niin pääset tutustumaan siihen opastetulla kierroksella. Kävelykierroksia järjestetään tilauksesta kesäisin ja tapahtumien yhteydessä. Kierroksilla esitellään tilan tarinaa ja päärakennusta. Kartanon historia alkaa 1760-luvulta, jolloin kirkkoherra Clas Johan Molander muutti pihapiiriin. Tila oli jonkin aikaa 1800-luvulla toisen suvun omistuksessa, mutta päätyi takaisin Molanderin suvulle 1880-luvulla. 

Mäntyniemen kartanon entinen väentupa. Päivi Kankkunen. Museovirasto.

Yläpihan tila Valtimon Sivakkavaarassa on Hannes Häkkisen sukutila, jonka historia ulottuu vuoteen 1754 saakka. Tilan maisemat ja vanhat talonpoikaistyyliset rakennukset ja maisemat tekevät paikasta kulttuuriympäristökohteen. Sukutilalla tehdään opastettuja kävelykierroksia. Talonpoikaistyylisiä rakennuksia ovat luhtiaitta, satavuotias päärakennus, eloaitta ja kujanavetta. Tilan mailla ovat myös muinaiskalmisto ja itkukivi. Pihapiirissä on valokuvanäyttely, kotimuseo, kesäkahvila, myymälä ja majoituspalveluita. Museon ja tilan esineet ovat suvun omia, mutta niiden joukossa on myös lahjoituksia.
​
 
Tekstin lähteet ja linkkejä
 
Aari ja Elina Hirvosen kotimuseo:  http://www.raakkyla-seura.fi/museot-ja-nayttelyt/
ja https://kotiseutu-uutiset.com/uutiset/2017/05/31/kotimuseo-avautui-rasivaarassa/

Jean Sibeliuksen hääaitta Monolan aitta: https://www.monola.fi/

Keijon kotimuseo: https://www.keijonmuseo.fi/

Kyllikin piha: https://kesalahti.blogspot.com/p/kyllikin-piha.html

Lappalaisen hiihtäjäveljekset: https://www.roukalahti.fi/kylatalo/

Tuomelan tupa: https://juukaseura.fi/museot/tuomelan-tupa/ ja https://juukaseura.fi/historian-tuulet-kuiskivat-tuomelan-tuvalla/ ja https://www.facebook.com/Tuomelan-tupa-108790998126409

Mummon MaalaisMuseo ja pienoisrautatie: https://www.lammu.fi

Tuprakuikan museo: https://visitbomba.fi/fi/kayntikohde/tuprakuikan-museo/
 ja https://www.facebook.com/profile.php?id=100068055158496

Mäntyniemen kartano: https://mantyniemenkartano.fi/ ja https://www.facebook.com/mantyniemenkartano/

Ollilan Tupa: https://www.ollilantupa.fi/historia.html ja https://www.facebook.com/www.ollilantupa.fi/

Yläpihan tila: https://ylapiha.webnode.fi/ ja https://www.facebook.com/ylapihantila/?locale=fi_FI